Sotadokumentteja. Valtion virallinen nimi oli Saksan valtakunta (saks. Deutsches Reich) vuoteen 1. Lukuna tuhat vuotta viittasi Pyh. Kolmannen valtakunnan kaatumiseen menness. Kansallissosialistisen Saksan historia 1. Historia Mirabilis 6, Turun historiallinen yhdistys ry.Oli aika, ei kovin kauan sitten. Natsien tarkoituksena oli viestitt Kumpi kirjoista kannattaisi lukea, Michael Burleighin Kolmas valtakunta vai Shirerin Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho? Adolf Hitler ei kuitenkaan itse hyv. Kiistellyn erillistieteorian (saks. Sonderweg) mukaan kansallissosialistien valtaannousun perusta oli Saksan erityispiirteiss. Vuonna 1. 92. 3 sen kannattajat yrittiv. Tuomiotaan Hitler istui Landsbergin vankilassa. Hitler vapautettiin jo vuoden kuluttua, koska Baijerin hallitus ei en. Taisteluni). Vuodesta 1. Jo marraskuussa toteutetuissa seuraavissa vaaleissa puolue menetti 1. Sosiaalidemokraattien ja kommunistien yhteinen paikkam.
Puolueen nousu valtaan mahdollistui 3. Tuolloin hallituksessa oli mukana viel. Maaliskuussa 1. 93. Kun presidentti Hindenburg kuoli elokuussa 1. Verrattuna Saksan keisarikuntaan Weimarin tasavalta menetti siirtomaansa, jotka siirrettiin Kansainliitolle, joka puolestaan my. Aasiassa puolestaan Saksan toimilupa- alueet Kiinassa peri Japani, joka oli liittynyt t. Reininmaalla oli Saksalla demilitarisoimisvelvoite, mink. Weimarin tasavallan aikana ruhtinaskunnat muuttuivat osavaltioiksi, joilla edelleen oli varsin laaja itsehallinto. Saksan seuraava laajeneminen tapahtui saman vuoden loppupuolella, kun Saksaan liitettiin T. Vuonna 1. 93. 9 Saksa miehitti my. Pian maahan liitettiin my. Maailmansodan loppupuolella, Italian antautumisen j. Ainoastaan natsipuolueen toiminta oli sallittu, muut puolueet kiellettiin. Puolueen johtajana, valtakunnankanslerina ja presidenttin. Saksan presidentti Hindenburgin kuoltua vuonna 1. Adolf Hitlerille kansallissosialistisen hallinnon viime p. Saksan historiallisia osavaltioita ei tosin virallisesti lakkautettu, mutta ne menettiv. Osa alueista liitettiin suoraan Saksaan, osaa alueista hallitsi Wehrmachtin sotilashallinto, osaa Saksan siviilimiehityshallinto, Alfred Rosenbergin johtama valloitettujen it. Rosenbergin ministeri. Taloudesta vastasi alkuun Hjalmar Schacht, josta tuli valtionpankin p. Valtaan tultuaan Hitler korjasi ansion maanpakoon ajamansa Br. Maatalouden koneellistaminen ja nykyaikaistaminen oli j. Schacht ja maatalousministeri Walther Darr. Hitler halveksui mustaa p. Ruokapula merkitsi talouskasvua maatalousv. Valtio kontrolloi palkkoja ja hintoja tiukasti . Paljolti Neuvostoliiton taloussuunnitelmien lailla taloudelle asetetut strategiset tavoitteet, esimerkiksi aseistamiselle tarpeellisen teollisuuden kasvattaminen ja kehitt. Tosin ajan tilastoihin ei luettu lapsettomia naisia, joita ei mielell. Palkat laskivat vuosien 1. Ammattiliitot kiellettiin, kuten my. Voitontavoittelun sijaan sijoitusten tuli olla valtion ohjaamia ja sen etujen mukaisia. Valtion rahoitus tuli lopulta hallitsevaksi osaksi sijoittamista, jolloin yksityiset takaukset v. Suuret tuloverot rajoittivat yritysten omaa rahoitusta. Suurimmat yritykset saivat yleens. Samaan aikaan Saksan sotaonni k. Natsi- Saksan eteen ty. Noin 7. 5 prosenttia heist. Puolueen perustamisen alkuaikoina 1. Propagandassa ja johtohahmojen puheissa naiset m. Naisen keskeiseksi el. Arvoonsa nostettuja perheen. Lapsettomia naisia puolestaan kannustettiin avioitumaan muun muassa takaamalla perheille edullisia lainoja, maksamalla lapsilisi. Naisten palkka oli selv. Natsi- Saksan erikoispiirteen. Natsi- Saksan korkea- arvoisin nainen oli kansallissosialistisen naisliiton NS- Frauenschaftin puheenjohtaja Gertrud Scholtz- Klink, mutta h. Omasta asemastaan huolimatta Scholtz- Klink vastusti jyrk. Toisen maailmansodan sytytty. Miesten mobilisointi asevoimiin aiheutti ty. Sama toistui Yhdysvalloissa, joka liittyi sotaan joulukuussa 1. Saksassa kansallissosialistinen naisohjelma jatkui entisell. Aiempien rajoitusten ja kielteisen asenteellisuuden vuoksi yritys ei onnistunut yht. Ristiriitaisuuden takia naisten m. Naisavustajia palveli noin 5. He toimivat muun muassa sairaanhoitajina, konekirjoittajina, ilmavalvojina (ei aseellisessa ilmatorjunnassa) ja viestint. Kuitenkin sodan viimeisin. Albert Speerin suunnittlema valopylv. Tarkoitus oli luoda kulttuurisesti, rodullisesti ja terveydellisesti mahdollisimman voimakas arjalainen kansa. Sellaiset taideteokset, jotka olivat ristiriidassa klassisen taideihanteen suhteen, nimettiin . Kansallissosialismi suosi neuvostohallinnon tapaan helposti ymm. Propagandalla oli suuri osuus ihmisten el. Hitler itse kuvaili t. Valo- ja muotokuvien lis. Kolmannen valtakunnan kaatumiseen menness. Kaikki julkinen kirjeenvaihto tuli p. Kotimaassa kuitenkin yleens. Osoituksena uudesta ajattelusta SS- sotilaiden kentt. Marraskuussa 1. 93. Goebbels julisti kaiken taidekritiikin kielletyksi. Koska moderni taide oli t. Julistuksesta alkaen taiteesta saattoi vain tiedottaa ja uutisoida, sit. Taiteesta tuli kirjoittaa aina omalla nimell. Sen johtoon Joseph Goebbels nimitti vuonna 1. Strauss pakotettiin kuitenkin pian eroamaan, koska h. Adolf Hitler ihaili paljon Wagneria ja pyrki yhdist? Saksalaiset avantgardetaiteilijat leimattiin sek. Monet pakenivat maasta ja menettiv. Tunnetuimman natsipropagandistisen elokuvan Tahdon riemuvoitto ohjasi Hitlerin suosikkiohjaaja Leni Riefenstahl. Elokuva oli dokumentti NSDAP: n puoluekokouksesta. Elokuva palkittiin elokuvallisista ansioistaan muun muassa Yhdysvalloissa. Toinen keskeinen ohjaaja oli Veit Harlan. Kaikissa elokuvissa propaganda ei ollut yht. Propaganda vaihteli juutalaisvihamielisten tuntojen her. Muut elokuvat olivat draamaa, komediaa ja heimat- henkisi. Tuotantoa valvoi Valtion filmikamari, eik. Ennen vuotta 1. 93. Tuotanto joutui vuonna 1. Valtion satsauksen turvin saksalaiset menestyiv. Berliininvuoden 1. Saksan johdolle mahdollisuuden laajamittaiseen natsipropagandaan, mit. Aikaisemmin samana vuonna Saksa j. Toimintamuotoja olivat tupakoinnin vastustamiskampanjat, asbestirajoitukset, ty. Tammikuusta 1. 93. Murhatuista 1,5 miljoonaa oli lapsia. Sen pohja on eugenistisessa ajattelussa, joka oli tuolloin varteenotettava l. Saksalaiset suvut saattoivat ulkoistaa omat vammaisensa ja mielisairaansa hoitoon . Eutanasiaohjelmaa jatkettiin salassa aina sodan loppuun asti. Ohjelman uhreiksi joutui arviolta miljoona ihmist. Kaupunkien juutalaisv. Kun Saksa valloitti 1. Ranskan, Madagaskar- suunnitelman toteuttaminen n. Asiasta kuitenkin luovuttiin jo samana vuonna, kun hy. Saksaan ja sen valtaamille alueille perustettiin useita tuhoamisleirej. Erilaisten kokeilujen j. Yhdysvallat oli liittynyt liittoutuneiden puolelle Pearl Harborin hy. Normandian maihinnousun j. Natsi- Saksa menetti jatkuvasti alueita ja tehtaita liittoutuneiden vallatessa alueita. Natsi- Saksa lakkasi kun Natsi- Saksa antautui sen h. Vuonna 1. 94. 4 oli tapahtunut Hitlerin salamurhayritys, joka johti useiden osaavien puolustusvoimien johtajien teloittamiseen, mik. Natsi- Saksa menetti johtajansa kun Hitler teki itsemurhan natsi- Saksan viime hetkill. Osa tuomituista teloitettiin. Saksan valtakunnan organisaatioita kansallissosialistisella kaudella. Gestapo (salainen valtionpoliisi): Reich Kriminalpolizei, Kripo (valtakunnan rikospoliisi): Sicherheitdienst, SD (turvallisuuspalvelu): Poliittiset j. Lee: Hitler and Nazi Germany. ISBN=9. 78- 9. 51- 1- 2. Bendersky, Joseph W.: A History of Nazi Germany: 1. Rowman & Littlefield, 2. ISBN 0. 83. 04. 15. X. Stephenson, Jill: Women in Nazi Germany. Tiainen, Veikko Ahola ym.: . Julkaistu alun perin sivustolla Desertwar. Oxford University Press, 2. G.: Hitler Youth, 1. ISBN 9. 78- 0- 1. UCN Press Brooks, 1. Penguin history, 1. ISBN 9. 78- 0- 1. Helsingin sanomat 1. The American- Israeli Cooperative Enterprise. Viitattu 2. 5. 3. Ailsby, Christopher: Kolmas valtakunta: Hitlerin Saksan t. Ahola, Veikko & Kuhlman, Irmeli & Luotio, Jorma. Helsinki: Gummerus, 2. ISBN 9. 51- 2. 0- 6. X. Benz, Wolfgang: Holokausti. Tampere: Vastapaino, 2. ISBN 9. 51- 7. 68- 0. Burleigh, Michael: Kolmas valtakunta: Uusi historia. ISBN 9. 51- 0- 2. Friedrich, J. ISBN 9. Goldensohn, Leon: N. Helsinki: Tammi, 2. ISBN 9. 51- 3. 1- 3. Jokisalo, Jouko: Kansallissosialismin ideologia. Kuopio: Snellman- instituutti, 1. ISBN 9. 51- 8. 42- 1. X. Knopp, Guido: Hitlerin lapset. ISBN 9. 51- 2. 0- 7. Lower, Wendy: Hitlerin raivottaret: Saksalaisnaisia natsien kuoleman kentill. ISBN 9. 78- 9. 52- 3. Shirer, William L.: Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho: Kansallissosialistisen Saksan historia 1. ISBN 9. 51- 2. 0- 6. Shirer, William L.: Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho: Kansallissosialistisen Saksan historia 2.
0 Comments
Leave a Reply. |
AuthorWrite something about yourself. No need to be fancy, just an overview. Archives
January 2017
Categories |